Sujuvat verkkoyhteydet varmistavat etätyöt mökilläkin! – lue miten tietoliikenneverkkoja vahvistetaan
Eltelin asentajat laskeutuvat kaivantoihin asentamaan valokuitu- ja sähkökaapeleita. He kiipeävät mastoihin ja rakennusten katoille vaihtamaan tukiasemien antenneja ja radioita. He varmistavat monin eri tavoin, että sähkö ja data virtaavat.
”Työskentely 80-metrisessä tuki- asemamastossa on yksi lukuisista taidoista, joita mobiiliverkon asentaja tarvitsee ja joihin vain harvan perustutkinto valmistaa. Esimerkiksi nyt jatkokoulutamme kymmenen ammattilaisen joukkoa mobiiliasentajiksi”, kertoo Eltel Suomen henkilöstöjohtaja Nina Gräsbeck.
Asentajien kollegat suunnittelevat verkkojen uudistamista ja johtavat niiden rakentamista toimistoista käsin eri puolilla Suomea. Tosin nyt he tekevät pääsääntöisesti etätöitä.
”Tapanamme on, että moikkaamme palaverin alussa ja suljemme sitten kamerat, jos yhteys hidastelee. Ei meilläkään ole sen parempia keinoja, vaikka verkkoja rakennammekin”, Gräsbeck nauraa.
Kotiverkon ruuhkahuippu aikaistui
Varmuutta etätöiden sujuvuuteen tuo kuitenkin jatkuva verkkojen parantaminen. Verkkojen suunnittelijat ja rakentajat varmistavat yhdessä operaattoreiden kanssa, että viat korjataan nopeasti ja että kasvava käyttö mahtuu verkkoon.
”Rakennamme 5g-verkkoa kiihtyvällä tahdilla ja samalla modernisoimme olemassa olevaa 4g-verkkoa. Tässä työssä kumppanimme, kuten Eltel, ottaa tavallisesti kokonaisvastuun heille osoitetuista urakoista”, sanoo Telian verkoista vastaava johtaja Sami Siiki.
Siikin mukaan etätyöbuumi ei ole mullistanut verkkojen rakentamista, vaikka muutamilla alueilla mobiiliverkon saatavuutta onkin paikkailtu.
”Ihmisiä siirtyi töiden ääreen mökeille, ja kotiverkon käyttö lisääntyi päiväsaikaan, kun se oli aiemmin keskittynyt iltoihin", Siiki kertoo.
Tökkiikö mobiiliverkko?
Kun tiedonsiirto hidastuu mobiiliverkossa ja etäpalaveri tai elokuva pätkii, syynä on usein ruuhkapiikki läheisellä tukiasemalla. Kiinteä yhteys lankapuhelin- tai tv-verkon kautta usein helpottaa.
Kisa naapureiden kanssa loppuu, kun pientaloon johdetaan ikioma valokuitu.
”Yhteys pätkii oikeastaan vain silloin, kun joku kaivaa kuidun poikki, tai jokin laite vikaantuu”, toteaa valokuituja rakennuttavan Valokuitusen operatiivinen johtaja Henrik Suomi.
Valokuituverkko laajenee vauhdilla
Ajatus omasta datan valtaväylästä kiehtoo suomalaisia siinä määrin, että Valokuitunen teettää kumppaneillaan, kuten Eltelillä, jatkuvasti uutta valokuituverkkoa niin uusille kuin vanhoillekin asuinalueille.
Omakin valokuitu kohtaa ennen pitkää naapurin valokuidun, ja data jatkaa yhteisessä kuidussa naapurustosta runkoverkkoon. Suomi vakuuttaa, että käyttäjämäärän kasvu alueella ei syö siirtonopeutta.
”Verkkoa on helppo vahvistaa. Kun kaapelin sijaan käytetään mikrokanavaputkia, uusia kuituja voidaan puhaltaa putkiin ilman, että kaivetaan maata.”
Erilaiset 5G-tekniikat kiinnostavat
Siiki uskoo 5G-mobiiliverkon nousevan suosituksi vaihtoehdoksi kodin kiinteille yhteyksille, jopa valokuidulle, koska 5G:n nopeus ja kapasiteetti ovat moninkertaisia verrattuna 4G-verkkoon.
”5G-verkkoon voi lähteä mukaan heti, kun se on omalla alueella mahdollista, koska yhteyteen tarvitaan vain uusi reititin”, Siiki sanoo.
Hän pitää kiinnostavana myös kiinteästi asennettua 5G-yhteyttä, jossa oma antenni pientalon seinässä kerää 5G-signaalin ja siirtää datan kaapelissa paksun seinän läpi.
Kaikki käyttävät valokuitua
Olennainen valinta netin käyttäjälle on se, miten data siirtyy lähikortteleissa. Pitkät matkat data taittaa joka tapauksessa valokuiduissa, joista operaattoreiden suuret runkoverkot on rakennettu. Jopa mobiilidata muuttuu radiosignaaliksi vasta viimeisessä mastossa ennen käyttäjän älypuhelinta tai modeemia.